Eilen lauantaina saarella kävi viimekesän pariskunnan "akka" meitä perehdyttämässä savustuksen ym. saarityöskentelyn saloihin. Akka ei tosin ollut iältään akka, vaan alta kaksvitonen tyttönen. Kävimme läpi hommat mitä täällä tehdään ja missä järjestyksessä. Sekä sen, että miten kaikki lukuisat herkut asetellaan. Samalla selvisi syy siihenkin, että miksi täällä meidän tultua näytti ettei täällä olisi viimekesänä asuttu. Viime kauden pariskunta asui Turussa jossa he pääasiassa yöt vietti, eli tavallaan kävivät täällä vain töissä. Reippaan oloinen tyttö kaikenkaikkiaan.

Illalla suoritettiin testisavustus. Kalaa ei tosin ollut kuin yksi ainoa file. Ensin lohiraukka suolattiin, pari tuntia muhi suolapedillä sitten se peiteltiin runsaalla Aurajuustopeitolla. Tulet uuniin ja uunin lämmettyä tarpeeksi file uuniin. Siellä se nökötti yksin valtavassa uunissa.

Tarkkaa tuntui olevan lämpötilan oikeana pitäminen, ei paljoa kestänyt tulipesän luukkua raottaa, kun lämpö nousi liikaa. Jotenkin tuntui, että siellä Herrankukkarossa se oli paljon helpompaa. No, onhan siellä savustajan kokemus pikkusen pitempi kuin meidän.

Puolitoista tuntia kala oli uunissa ja se oli siinä. Eipä siinä sen kummempaa. Eikä edes maistettu vielä.

Illalla kun Maikku oli suorittamassa iltatoimia pesuhuoneessa jossa katto on korkealla ja seinät kaukana, niin sieltä kuului kaamea huuto "tule äkkiä", luulin, että vähintään hojeltui kalliolta mereen. Riensin hätiin, mutta ei siellä mitään muuta ollut kuin valtava kanadanhanhiparvi, joka kierteli Loistokaria aikansa ja viimein laskeutui aika lähelle. Oli siinä useampi sata lintua. Oli aika komean näköistä , kun ne yhtäkkiä pyrähtivät lentoon. Siinä oli lihaa liikkeellä aika paljon. Ihme etteivä törmäilleet toisiinsa, niin sulavasti miltei samaan tahtiin räpyttivät. Varmaan saksalaisia.

Äitienpäivän kunniaksi pidettiin tänään vapaapäivä. Aamulla hypättiin veneeseen ja hurautettiin TPS:n (Turun Pursiseura) satamaan ja sieltä ajettiin Lohjalle, siis autolla. (Niin tai ei oikeastaan hurautettu vaan köröteltiin. Oli aika mehevä sumu. Ei tarvinnut ajaa kuin semmoset 40 metriä, kun Loistokari katosi näkyvistä, mutta hyvin osattiin) Siellä oli järjestetty pienimuotoiset äitienpäiväkekkerit. Uskallettiin jopa ottaa se eilen savustettu lohi matkaan ja pakkosyöttää se juhlaväelle.

Kovasti kehuivat kalaa, ja kaikki meni. No, eihän siitä yhdestä fileestä kovin iso porukka syö.

Takaisin saarella oltiin pikkusen yli klo: 18:00. Pitihän se viellä vähän touhuta. Meitsi asensi vespumpun ja Maikku haravoi pihaa ja siisti pensaikkoja. Pumppu toimi ja niin saatiin viimein vettä hanasta, joka tosin on rannassa ja vaatii aggregaattia toimiakseen, siis se pumppu.

Ei kait tässä muuta kun nukkumaan. Kirjoitellaan...