Hiphei huraa! Saatiin männäviikolla "uusi" vene. Buster R varustettuna 25 hv:n moottorilla. Noo, eihän se mikään iso ole ja ikääkin veneellä reilut 30 vuotta, mutta moottori on vähän ajettu vm. 2009 nelitahti Suzuki. Ikäisekseen kuitenkin hyvä vene. Käytökseltään huomattavasti paljon parempi kuin Punainen Paholainen ja reilusti nopeampi.

Punainen Paholainen lähdössä viimeiselle matkalleen

Siinä se nyt on

Pitihän se vielä samana iltana käydä koeajamassa

Onhan sitä muutakin ollut kuin venehommia. Käytiin Ukkopekalla risteilemässä viime lauantaina. Aamulla aikaisin ensin valmisteltiin päivän savustusta, sitten pyyhkästiin Pusterilla Vaakahuoneen rantaan ja hypättiin höyrylaivan kyytiin suuntana Naantali. Ilma mitä parhain. Aurinko paistoi ja lämmintä oli. Aika paljon oli väkeä lähtenyt samalle risteilylle.

S/S Ukkopekka alittaa Ukkopekka-sillan

Viisitoista minuuttia laiva viipyi Naantalissa ja takas tultiin samaa reittiä. Kyllä se on mukavan hiljaista kyytiä. Ei siitä höyrykoneesta paljoa ääntä lähde. Takaisin Turussa oltiin kahen maissa. Sieltä äkkiä Loistolle ja kaloja savustamaan.

Kävihän meillä vieraitakin. Sisko Iistä tuli kaverinsa kanssa yllättäen kylästelemään. Tai siis eihän tänne sillai virallisesti yllättäen voi tulla. Tai no, voi tieten jos veneellä tulee, mutta kun meillä vierailevat ovat yleensä veneettömiä, niin nethän pitää veneellä hakea mantereelta ja siitähän tieten ilmoitetaan etukäteen. No, tässä tapauksessa sisko soitti pari tuntia ennen, että jos passaa niin tulevat kylästelemään. Jo vain passasi.

Kävin heät hakemassa ennen kuin risteily saapui Loistolle.

Seuraavana päivänä retkeiltiin porukalla Vepsän saarella. Se on Turun kaupungin kokonaan omistama saari. Semmonen maka virkistyskäyttöön tarkotettu. Siellä on mm. uimaranta ja kaikenlaisia ulkoilureittejä, lentopallokenttä, minigolf ja useita tulistelupaikkoja. Ja onpa muutama vuokramökkikin ja useita saunoja. Eikä ole edes kaukana, tästä Loistolta muutama kilometri lounaaseen.

Ilma oli helteinen niinkuin jo pitemmän aikaa. Ukkosta ilmassa, ajateltiin. Ja ukkonen illalla nousikin. Oli aika hienon näköistä, kun näki miten ukkosrintama nousi mereltä. salamat löi valaisten pimenevän taivaan. Ensin oli miltei tyyntä, ja hiljaista, sitten kohina voimistui ja saattoi nähdä miten sade ja tuuli lähestyi melkoisella vauhdilla. Ihan niinkuin seinä olisi tullut kohti, niin selvä oli sateen raja. Enpä ole aiemmin sellaista ilmiötä päässyt näkemään. Oli se hienoa.

Pari yötä vieraat meillä oli ja tänään aamulla kävin heät mantereelle viemässä. Me lähdettiin sitten pyöräilemään. Käytiin Käsityöläismuseossa. Aika erikoinen paikka. Ainut alue mikä on säästynyt 4-5 syyskuuta 1827 riehuneesta Turun palosta. Sieltä tultuamme ajettiin veneellä Vaakikselle hakemaan huomiset kalat.

Huomenna taas alkaa meän työviikko ja toivottavasti väkeä lähtee sankoin joukoin risteilemään tälle ainutlaatuiselle luodolle.

Kirjoitellaan taas!