Hyvää iltaa

Aamulla paistoi aurinko ja oli lähes plägä. Miltei heti herättyämme ja aamukahvit juotuamme riensin alas varastolle vaihtamaan eilen tulleita aggregaatin osia. Asennustyöt meni hienosti, tällä kertaa. Paitsi, että polttoaineletku ei yltänytkään pumpulle koskapa uudessa pumpussa oli pa-letkun kara eri suuntaa kuin vanhassa pumpussa. Ei siinä mitään hakasstaan letkua tuosta lähikaupasta. Täällä saarellahan se tieysti tarkoittaa, että ihan samalla sekunnilla homma ei hoidu.

Lähdimme siis mantereelle suorittamaan hankintoja. Akka (tässä tapauksessa akka tarkoittaa Loistokarin Ukon ja Akan Akkaa, eli Maikkua, ei siis halventavassa mielessä niinkuin joku akan saattaa mieltää) ja Vili veneeseen. Pikku pyrähdys ja oltiin autolla. Oho, lämmitin sammui. Oottakaapa hetki, vaihdan pullon. No niiin, joo. eli kävästiin taas siellä meän vakkarikaupassa Bauhaussissa. Eihän sieltä neliökilometrin kokoisesta kaupasta mitään pa-letkua löytynyt, mutta löytyi muuta tavaraa mitä tarvittiin tänne Loistokarille. Olipa taas hankalaa, piti löytää vesipumppuun imuletku ja siihen liittyviä nippeleitä. Nippelit kyllä löytyi helposti, mutta se letku oli jossain puutarhaosastolla, joka oli tieten toisessa päässä kauppaa, eli kaukana. Letku löytyi lopulta ja sieltä samalta osastolta löytyi myös vesisysteemiin hana. Mutta voi helevetin helevetti, en paremmin tule ja sano. Kuka älykääpiö on suunnitellut kaupan kun LVI-osia on ripoteltu sinne tänne. Kävele siinä sitten taas pää kolmantena jalkana paikasta toisaan. Ei voi käsittää.

Lopulta tavarat korissa ja kassalla, paitsi se pa-letku. Lappasin tavarat kassalle ja mitä sitten, tyttö narisee yrmeän näköisenä "tästä yhdestä tavarasta puuttuu koodi", meinas jo vähän meikäläisellä keittää. Olin ottanut hyllystä hanan jossa ei ollut koodia, enhän minä sitä hoksannut kun olin vaivalla ja monen sadan metrin kävelyn jälkeen sen viimein löytänyt. Meinasin siinä vaiheessa sanoa, että pitäkää tavaranne, haen ne jostain muualta. Tyttö kysyi, että millä osastolla ko. hana oli (ei se tyttö kyllä edes tiennyt, että mikä se tuote oli), sanoin, että se on tuolla parinsadan metrin päässä puutarhaosastolla. Lopulta se koodi saatiin puhelinsoitolla.

Sitä letkua löytyi naapuurikaupasta, Hongkongista. Maikku oli sillä välin käynyt Prismassa. Siinä samassa jossa eilen vaellettiin. Rohkea hän on kun uskalsi mennä uudestaan sinne hehtaarihalliin.

Käytiinhän me tosiaan siellä kaupungissakin.

Tämmöisillä kulkupeleillä pojat ajeli keskellä kaupunkia.

Ihmisiä oli paljon liikkeellä. Ainakin meidän mielestä oli paljon. Eikähän me kierroksella kauaa viihdytty, torilla juopastiin kahvit ja Maikku osti kapallisen perunoita.

Kyllä me ainakin puoli tuntia käveltiin ja sitten aateltiin, että eiköhän tämä riitä. Lähdettiin siis kotiin. Sen verran vielä, että Vili oli meleko heleppo kaveri, ei tarvinnut paskoja keräillä. Ihan hyvä kun ottaa huomioon, että Vilin tavaraa varten pitää olla vähintään semmoinen Ikean keskikokoinen kassi, ei se mihinkään normi kakkapussiin sovi.

Aggregaatti kuiten alkoi rokkaamaan:) Vespumppu ei rokannut.

Täällä Loistokarin Ukko, päätän täältä tähän.